Lykoi,
"ihmissusikissa".

Sen suosio kasvaa jatkuvasti kissarodun omaleimaisen ulkonäön, hyvän terveydentilan,
sekä karismaattisen nimen ja luonteen ansiosta.


"Jos Tim Burton olisi suunnitellut kissan, se näyttäisi tältä."

-Tuntematon

Lykoin historiasta

Nimitys lykoi, “ihmissusikissa”, tulee kreikan kielen sanasta lykos, joka tarkoittaa sutta. Rotu on saanut alkunsa luonnollisesta mutaatiosta, joka havaittiin alkujaan mustalla lyhytkarvaisella maatiaisella useita kertoja sekä Pohjois-Amerikassa että Euroopassa. Lykoi ei siis ole geenimuuntelun tulos eikä sitä ole luotu risteyttämällä eri kissarotuja. Rodun geneettisen monimuotoisuuden laajentamiseksi lykoi-kissoja risteytetään lyhytkarvaisten maatiaisten (domestic shorthair, DSH) kanssa, joista rotu on luonnollisesti saanut alkunsa.

Ensimmäiset havainnot rodusta on päivätty jopa yli neljänkymmenen vuoden taakse. Lykoin turkkimuunnoksen omaavia kissoja on historiassa tavattu lopettaa, sillä niitä on pidetty sairaina niiden ulkonäön perusteella. Varsinainen rodun kasvatustyö alkoi vasta vuonna 2011 Johnny Gobblen, Brittney Gobblen ja Patti Thomasin toimesta Yhdysvalloissa, kun siellä syntyi vuonna 2010 kaksi täysin eri sukulinjoihin kuuluvaa pentuetta Virginiassa ja Tennesseessä. Tuolloin lykoin ilmiasun omaavia kissoja geeni- ja terveystestattiin laajalti mm. sen varmistamiseksi, ettei turkkimuunnoksen aiheuttaja ole jokin iho- tai muu sairaus, tai ettei kyseessä ole sfinx- tai devon rex –kissarotuihin liittyvä mutaatio. Tulokset vahvistivat kissojen olevan terveitä ja mutaation olevan erilainen kuin edellä mainituilla kissaroduilla.

Euroopassa lykoin kasvatus alkoi vuonna 2012, jolloin Christine ja Patrick Boulanger toivat kotimaahansa Ranskaan kissoja edellä mainituista Yhdysvaltojen sukulinjoista. He kuuluvat maailman neljän ensimmäisen lykoi-kasvattajan joukkoon ja osallistuivat rodun hyväksyttämiseen TICA-kissayhdistyksessä (The International Cat Association). Juuri Christine ja Patrick ovat Katinkaltainen-kissalamme ensimmäisen siitosuroksen kasvattajia. Christine on myös perustanut Lykoi Cat International Associationin (LyCIA), jonka tehtävä on lykoi-rodun kansainvälinen kehittäminen ja edistäminen yhteistyössä LOOF:in (Livre Officiel des Origines Félines) sääntömääräisten toimielinten kanssa. Kumpikin edellä mainituista yhdistyksistä sijoittuu Ranskaan.

Suomessa on tiedettävästi aiemmin ollut vain yksi lykoi-kasvattaja Pirkanmaalla, Merja Miettunen. Hänen kasvatustyönsä kesti kolmisen vuotta, päättyen viimeisen pentueen muutettua uusiin koteihinsa alkuvuonna 2023. Myöhemmin, syksyllä 2025, Savossa löydettiin joitakin lykoita törkeänä eläinsuojelurikoksena tutkittavan pentutehtailutapauksen kotietsinnän yhteydessä. Kohteessa lopetettiin kissoja ja koiria yhteensä lähes sata, mutta joitakin pentuja pelastui eläinsuojelun hoteisiin. 

Luonne

Luonteeltaan lykoi on leikkisä, ketterä, utelias, lojaali ja erittäin älykäs. Sen täytyy tietää kaikki, mitä kodissa tapahtuu – se tutkii kaiken ja tulee usein itse tarkistamaan, että kaikki on hyvin. Lykoi ei kuitenkaan aina ole varsinaisesti sylikissa, vaan hakee läheisyyttä omilla ehdoillaan. Tästä huolimatta se nauttii suuresti ihmisen huomiosta.

Kun lykoi kiintyy omistajaansa, siitä tulee hyvin läheinen. Se viihtyy lähes jatkuvasti ihmisen seurassa ja seuraa omistajaansa kaikkialle. Sen käyttäytymisessä on joskus jopa koiramaisia piirteitä: se voi heiluttaa takaruumistaan tai häntäänsä, kieriä lattialla, kantaa omistajalle lelua heitettäväksi ja on perso ruoalle.

Ensitapaamisella lykoi voi suhtautua vieraisiin varauksella, mutta luottamus syntyy melko nopeasti, kun sen ansaitsee. Lykoi voi tarvita muutamasta tunnista muutamaan päivään sopeutuakseen uuteen paikkaan tai perheeseen ja saavuttaakseen täyden luottamuksen.

Nämä kissat ovat varhain kehittyviä pentuja, jotka lähtevät jo nuorina rohkeasti tutkimaan ympäristöään. Voimakas uteliaisuus ajaa niitä seikkailemaan pesän ulkopuolelle ja tutkimaan kaikkea uutta.

Lykoit käyttävät tassujaan usein kuin pieniä käsiä leikkiessään. Ne saattavat myös painaa etutassunsa yhteen aivan kuin rukoilisivat ja nousta samalla surikaattia muistuttavaan asentoon. Tämä on ele, joka on rodulle hyvin tunnusomainen ja hurmaava.

Kun oma ihminen on lähellä, lykoin leikkisä luonne pääsee todella esiin. Ne voivat viihdyttää itseään tuntikausia millä tahansa käden – tai pikemminkin tassun – ulottuvilla olevalla esineellä. Jos mitään muuta ei löydy, jopa oman hännänpään jahtaaminen riittää leikiksi.

Lykoi on aktiivinen ja ketterä kissa, suorastaan pieni akrobaatti. Se pystyy hyppäämään hämmästyttävän korkealle, ja juuri siksi niitä saattaa nähdä kaappien ja muiden korkeiden huonekalujen päällä tarkkailemassa ympäristöään.

Lykoi ei ole erityisen äänekäs rotu, mutta osaa kyllä ilmaista itseään tarvittaessa. Se saattaa kutsua suosikki-ihmistään takaisin, jos tämä katoaa näkyvistä, tai ilmoittaa selvästi haluavansa jotakin tiettyä – esimerkiksi kuullessaan ruokaan liittyvän tutun äänen.

Lykoi tulee yleensä erinomaisesti toimeen muiden kissojen kanssa rodusta riippumatta, ja pitää myös muiden eläinlajien seurasta. Rotua ei suositella pidettäväksi ainoana lemmikkinä, sillä se viihtyy hyvin eläinseurassa.

Mobirise Website Builder

Hyvässä karvassa olevat mustat siskokset näyttävät esimerkin turkkiensa hieman erilaisista roan-värityksistä.

Ulkoasu

Lykoi on kooltaan keskikokoinen tai suurehko ja lihaksikas kissa.

Lykoin alkuperäinen turkin väri on koirillakin käytetty roan-väritys (suola-pippuri), jossa tummaan pohjaväriin on sekoittunut tasaisesti valkoisia karvoja. Roan-väritys näyttää karkealta, mutta on todellisuudessa useimmiten silkkinen.

Terveystutkimuksissa on havaittu, että osalla lykoin karvatupista puuttui kokonaan karvan muodostumiseen tarvittavat rakenteet, minkä vuoksi lykoi-kissoilta puuttuu aluskarva. Lisäksi ne karvatupet, jotka pystyvät tuottamaan karvaa, eivät sisällä oikeassa suhteessa karvan kasvun ja ylläpidon edellyttämiä rakenteita. Tämän vuoksi lykoit vaihtavat karvaansa runsaasti ja voivat ajoittain muuttua lähes täysin kaljuiksi. Lykoilla on myös ihoalueita, joihin ei kasva koskaan karvaa juuri lainkaan. Karvattomuus keskittyy erityisesti silmien, kuonon, suun ja leuan ympärille, mikä antaa sille ihmissutta muistuttavan ulkonäön.

Mobirise Website Builder

Kissalamme lemmikkiuros esittelee hienoa turkkiaan luonnonvalossa.

Lykoin turkin kehittyminen

Syntyessään lykoi-pennuilla on tiheä turkki, jossa on sekä peitinkarvaa että pohjavillaa. Ne muistuttavat ulkonäöltään tavallisia lyhytkarvaisia kotikissanpentuja. Mustat pennut syntyvät mustina, siniset sinisinä, kaksiväriset kaksivärisinä, tabbyt tabby-kuvioisina jne. Tämän vuoksi pennun väri on yleensä tunnistettavissa jo syntymässä. Poikkeuksena ovat esimerkiksi colourpoint-kuvioiset pennut ja muut vastaavat kuviot, joiden lopullinen väritys kehittyy myöhemmin.


Turkin kehittyminen syntymän jälkeen

Heti syntymän jälkeen lykoi-pentu alkaa menettää pohjavillaansa. Jokainen pentu vaihtaa turkkiaan omaan tahtiinsa, joten saman pentueen pennut voivat kehittyä eri tavalla. Noin kolmen viikon iässä karvattomuus alkaa näkyä nenässä, silmien ympärillä ja jaloissa. Kun turkkia tutkii, voidaan havaita, että pohjavilla on kadonnut ja iho sen alla on vaalea. Tämän vuoksi risteytysohjelmissa ei voida vielä syntymähetkellä varmuudella sanoa, mitkä pennuista ovat lykoita ja mitkä risteytyspentuja.


Turkin kehittyminen kolmen viikon iästä alkaen

Noin kolmen viikon iässä lykoi-pennulta on lähes kokonaan kadonnut pentuturkki. Vartaloon ilmestyy osittaista karvattomuutta, ja samalla alkaa kasvaa rodulle tyypillinen aikuisen roan-turkki. Myös urospennut alkavat yleensä erottua naaraista kokonsa ja painonsa perusteella noin kolmen viikon iästä lähtien.


Turkinvaihdot ensimmäisten elinkuukausien aikana

Ensimmäisten elinkuukausien aikana lykoi-pennuilla on useita turkinvaihtoja, jotka voivat olla hyvinkin näyttäviä.
Juuri tässä kehitysvaiheessa pennuilla nähdään usein kauneimmat ja selkeimmät karvattomat maskit.

Jokaisen turkinvaihdon jälkeen turkki voi kasvaa takaisin:
- tummempana tai vaaleampana
- tiheämpänä tai harvempana
- ja myös karvattoman maskin voimakkuus voi vaihdella.

Terveys- ja luonnetutkimus

Lykoihin ei liity tunnettuja mutaation aiheuttamia perinnöllisiä sairauksia tai immuunijärjestelmän puutoksia. Se on terve, vahvarakenteinen ja elinvoimainen kissa. Joillakin lykoilla kuitenkin esiintyy iho-ongelmia mustapäiltä ja talikystilta vaikuttavien paukuroiden muodossa. Asiaa tutkitaan maailmalla parasta aikaa tarkemmin eläinlääketieteellisesti.


Tieteelliset tutkimukset

Lykoista on tähän mennessä julkaistu joitakin tutkimuksia ja opinnäytetöitä, muun muassa:

- tutkimus lykoin ihosta
- tutkimus lykoin genetiikasta

Näitä voit halutessasi tarkastella nettisivun lopussa lähteet ja linkit -osion kautta (englanninkielisistä julkaisuista).

Ihotutkimus

LyCIA:n vuosikokouksessa maaliskuussa 2023 päätettiin yksimielisesti käynnistää Ranskassa lisätutkimuksia lykoin ihosta. Tavoitteena on ymmärtää rodun ihon erityispiirteitä paremmin ja kehittää mahdollisimman oikeita hoitokäytäntöjä. Tutkimuksen tuloksista tiedotetaan myöhemmin.

Eläinlääkäri Marie Dabertin väitöskirja (2024)

Vuonna 2024 eläinlääkäri Marie Dabert julkaisi laajan eläinlääketieteellisen väitöskirjan, jossa tarkasteltiin yhdeksää uutta kissarotua, mukaan lukien lykoi.

Tutkimus käsittää:

- 368 sivua
- 51 lykoi-kissaa
- 30 tutkimukseen osallistunutta omistajaa

Tutkimuksessa tarkasteltiin rodun:

- terveyttä
- rakennetta
- luonnetta

sekä kirjallisuuskatsauksen että omistajakyselyiden avulla.


Rodun terveys

Kirjallisuuskatsauksen perusteella lykoi on edelleen hyvin nuori rotu, josta on julkaistu vain vähän tieteellistä tutkimusta.
Rodun geneettistä terveyttä tukee se, että jalostukseen voidaan ottaa mukaan luonnollisen mutaation omaavia kissoja sekä harkittuja ulkosiitosyksilöitä. Näin geneettinen monimuotoisuus säilyy hyvänä.


Jalostusta koskevat havainnot

Tutkimukseen osallistuneet kasvattajat osoittivat olevansa hyvin sitoutuneita rodun terveyden kehittämiseen.

Tutkimuksessa todettiin muun muassa, että:

- geneettisten testien suositukset olisi hyvä määritellä LOOF:ssa nykyistä selkeämmin
- ulkosiitosyksilöiden käyttö on melko yleistä ja hyödyttää rodun geneettistä monimuotoisuutta
- tutkimuksessa ei havaittu rodulle ominaisia lääketieteellisiä eikä lisääntymiseen liittyviä ongelmia
- pentuekoot olivat keskimääräisiä
- alle kolmen viikon ikäisten pentujen kuolleisuus oli 0 %
- keisarileikkauksia tarvittiin erittäin harvoin

Lisäksi osa kasvattajista ehdotti uusien värien hyväksymistä rotuun. Esimerkiksi:

-tabby-kuviot
- pienet valkoiset merkit
- suklaanruskea väri
- voisivat tukea rodun kehitystä, kunhan lykoin tunnusomainen roan-kuviointi säilyy.


Luonnetutkimus

Luonnetta arvioitiin kansainvälisesti tunnetulla Feline Five -persoonallisuusmallilla, jossa kissaa arvioidaan viidellä osa-alueella:

- neuroottisuus
- ulospäinsuuntautuneisuus
- impulsiivisuus
- dominoivuus
- miellyttävyys

Tulokset osoittivat, että lykoin luonne ei eronnut tilastollisesti merkitsevästi seuraavista roduista:

- Peterbald
- Donskoy
- American Curl
- Munchkin
- Céleste
- Selkirk Rex
- Burmilla / Asian / Tiffany

Sen sijaan se erosi selvästi Toygerista.

Kun lykoita verrattiin rekisteröimättömiin kotikissoihin, erot olivat vielä selvempiä.

Tutkimuksen mukaan lykoit olivat keskimäärin:

- ulospäinsuuntautuneempia
- ystävällisempiä
- vähemmän neuroottisia
- vähemmän dominoivia
- vähemmän impulsiivisia

kuin tutkimukseen osallistuneet kotikissat ilman sukutaulua.


Uteliaisuus on rodun tunnuspiirre

Omistajien arvioissa yksi ominaisuus nousi selvästi esiin. Lähes kaikki kuvasivat lykoitaan sanalla:

"utelias".

Muiden luonteenpiirteiden osalta vastaukset vaihtelivat enemmän, mikä kertoo rodun yksilöllisyydestä, mutta uteliaisuus yhdisti lähes kaikkia tutkimukseen osallistuneita lykoita.


Yhteenveto

Tutkimuksen johtopäätösten mukaan lykoi on:

- geneettisesti hyvin hoidettu ja aktiivisesti kehitetty rotu
- terve rotu, jolle ei ole tunnistettu merkittäviä rodulle ominaisia sairauksia
- erittäin utelias, älykäs ja sosiaalinen
- alkuun hieman varautunut, mutta luottamuksen synnyttyä hyvin kiintyvä ja läheinen omistajaansa kohtaan.

Tutkimuksen havainnot tukevat hyvin myös kasvattajien pitkäaikaisia kokemuksia rodun luonteesta: lykoi on ennen kaikkea utelias, tarkkailee ympäristöään aktiivisesti ja osoittaa suurta hellyyttä vasta rakennettuaan vahvan luottamussuhteen ihmiseensä. 

Hoito

Lykoin turkki ei vaadi paljon hoitoa. Kun turkki on tiheä, iho ei juuri rasvoitu eikä likaannu, jolloin kissaa ei yleensä tarvitse pestä. Joissakin lähteissä todetaan lykoin vaihtavan karvaansa suunnilleen yhtä usein kuin tavallisen kotikissan, joissakin taas todetaan karvanvaihtoa tapahtuvan useammin tai enemmän. Asiassa voi siis olla yksilökohtaisia eroja. Koska lykoilla ei ole aluskarvaa, karvanlähtö voi näyttää huomattavasti voimakkaammalta, ja kissa voi ajoittain näyttää jopa lähes karvattomalta.

Voimakkaan karvanlähdön aikana lykoita suositellaan pestävän 1–2 kertaa kuukaudessa. Pesu auttaa poistamaan iholle kertyvän lian, ehkäisee mustapäiden muodostumista sekä talikystien syntymistä. Siksi lykoi kannattaa totuttaa pesuihin jo nuoresta pitäen siltä varalta, että sillä esiintyy runsasta karvanlähtöä. Pesussa tulee käyttää kissoille tarkoitettua shampoota, kuten esimerkiksi Douxo-sarjan shampoota.

Harjaamista ei yleensä suositella, eikä sille ole tarvetta. Riittää, että silität kissaa kädelläsi – sillä tavoin irtoavat karvat lähtevät helposti pois, eikä kuollutta aluskarvaa tarvitse poistaa, koska sitä ei ole.

Silmät on hyvä puhdistaa aika ajoin lämpimään veteen kostutetulla vanulapulla pyyhkimällä varovasti silmäluomien reunat. Lykoilla ei ole silmäripsiä, minkä vuoksi likaa voi kertyä helposti silmien sisänurkkiin.

Korvat kannattaa puhdistaa noin kerran kuukaudessa, mikä yleensä riittää hyvin. Korviin voidaan tiputtaa niille tarkoitettua puhdistusainetta, minkä jälkeen korvaa hierotaan kevyesti ja ylimääräinen aine sekä lika pyyhitään pois vanulapuilla.

Kynnet on hyvä lyhentää noin kahden viikon välein, sillä ne kasvavat poikkeuksellisen nopeasti. Lyhentäminen lisää sekä kissan että omistajan mukavuutta.

Lykoilla on yleensä vahva ruokahalu. Rodulla ei ole tähän mennessä havaittu erityistä herkkyyttä ruoansulatuksen tai suoliston suhteen. Ne syövät mielellään monenlaisia ruokia. Ruokailua onkin hyvä pitää silmällä, jottei kissa pulskistu liikaa. 

Lykoi uudessa kodissa

Jos noudatat seuraavia ohjeita, lykoin muutto uuteen kotiin sujuu mahdollisimman turvallisesti ja rauhallisesti.

Uuden kissan kotiuttamiseen kannattaa panostaa huolellisesti. Erityisesti lykoin kohdalla kolme ensimmäistä vuorokautta uudessa kodissa ovat erittäin tärkeitä, sillä ne luovat perustan kissan turvallisuuden tunteelle ja sopeutumiselle.


Ennen luovutusta

Kaikki alkaa kasvattajan luona. Pentu saa mukaansa lähtöpaketin, joka sisältää samaa ruokaa, jota se on syönyt kasvattajalla, tai kasvattaja neuvoo hankkimaan täsmälleen saman ruoan.

Ruokaa ei pidä vaihtaa heti muuton yhteydessä, sillä äkillinen ruokavalion muutos voi häiritä suoliston toimintaa. Matka ja uusi koti ovat pennulle jo itsessään suuri muutos.

Kasvattaja varmistaa ennen luovutusta, että pentu on terve eikä sillä ole esimerkiksi ripulia. Tarvittaessa luovutusta siirretään noin viikolla, jotta pentu ehtii parantua.


Mukaan tutut tavarat

Lähtöpakettiin kuuluu myös pennun lempileluja. Niiden avulla leikkiminen uudessa kodissa tuntuu tutulta ja turvalliselta.

Lisäksi mukaan annetaan peitto tai viltti, joka on ollut muutaman päivän ennen luovutusta emon ja sisarusten kanssa samassa nukkumapaikassa. Siihen on tarttunut koko pentueen tuttu tuoksu, joka rauhoittaa pentua uudessa ympäristössä.


Valmistele hiekkalaatikko

Ennen pennun saapumista valmistele hiekkalaatikko:

- käytä samaa hiekkamerkkiä kuin kasvattajalla
- käytä aluksi avointa hiekkalaatikkoa ilman luukkua

Hiekan tuoksu on pennulle tärkeä tunniste. Jos hiekka vaihdetaan heti, pentu ei välttämättä tunnista oikeaa vessapaikkaa ja voi tehdä tarpeensa väärään paikkaan. Tällainen vahinko voi helposti muuttua tavaksi.

Avoin laatikko on suositeltava, koska kasvattajilla pennut eivät yleensä ole tottuneet luukullisiin laatikoihin. Luukku voidaan ottaa käyttöön myöhemmin, kun pentu on ensin oppinut käyttämään uutta vessaa turvallisesti. Yleisesti ottaen kissat kuitenkin käyttävät yleensä mieluummin avolaatikkoa.


Stressin vähentäminen

Stressi on kaikilla kissoilla merkittävä sairastumisen riskitekijä. Se voi altistaa esimerkiksi FIP-taudille (kissan tarttuva vatsakalvontulehdus), joka syntyy kissojen koronaviruksen muuntuessa tietyissä tilanteissa, kuten voimakkaan stressin tai vastustuskyvyn heikentymisen yhteydessä. Siksi pienilläkin asioilla, kuten tutulla ruoalla, hiekkalaatikolla ja tutuilla tuoksuilla, voidaan merkittävästi helpottaa pennun ensimmäisiä päiviä.


Kotimatka

Pentu matkustaa kuljetuslaatikossa, jossa on mukana tuttu peitto. Se tarjoaa turvallisen tuoksumaailman koko matkan ajan.

Matkan aikana pennulle kannattaa puhua rauhallisesti, silitellä sitä mahdollisuuksien mukaan ja luoda turvallinen tunnelma.


Ensimmäiset tunnit uudessa kodissa

Pennulle kannattaa valmistella etukäteen oma rauhallinen huone, jossa ovat:

- hiekkalaatikko
- kuivaruoka
- raikas vesi
- lepopaikka

Älä ota pentua kuljetuslaatikosta syliin ja kanna sitä ympäri asuntoa. Aseta kuljetuslaatikko lattialle hiekkalaatikon ja ruokakuppien läheisyyteen, avaa ovi ja anna pennun tulla ulos omassa tahdissaan.

Pentu liikkuu todennäköisesti aluksi edestakaisin kuljetuslaatikon ja huoneen välillä. Näin se tutustuu ympäristöön vähitellen ja jättää samalla omia hajumerkkejään, jotka lisäävät turvallisuuden tunnetta.


Muut lemmikit

Jos kodissa on muita eläimiä, niitä ei pidä päästää heti pennun luo.

Istu itse rauhallisesti lattialle, puhu pennulle lempeästi ja anna sen tutustua sinuun äänen ja tuoksun perusteella.

Lykoi kiintyy usein nopeasti ensimmäiseen henkilöön, johon se oppii luottamaan. Siksi on hyvä antaa pennulle mahdollisuus muodostaa ensin vahva suhde uuteen omistajaansa ennen kuin se tutustuu muihin eläimiin.


Leikki ja ensimmäinen tutustuminen

Ota esiin pennun tutut lelut ja leiki sen kanssa rauhallisesti. Näytä samalla, missä ovat hiekkalaatikko ja ruokakupit.

Kun huomaat pennun rentoutuneen – se ei enää säikähdä jokaista ääntä ja tulee itse luoksesi kehräämään tai hakemaan syliä – voit alkaa tutustuttaa sitä muuhun kotiin.

Useimmiten tähän menee muutamasta tunnista kolmeen vuorokauteen.


Tutustuminen muihin eläimiin

Kun pentu on valmis, avaa huoneen ovea hieman, jotta muut eläimet voivat tutustua siihen vähitellen.

Jos kissat sähisevät toisilleen, sulje ovi uudelleen ja kokeile myöhemmin uudestaan. Voit aluksi avata ovea vain esimerkiksi 5 cm, jolloin eläimet voivat haistaa toisensa ilman mahdollisuutta koskettaa tai tapella.

Useimmiten ongelmia ei kuitenkaan synny. Lykoi on yleensä hyvin avoin ja sosiaalinen uusia eläinkavereita kohtaan.


Lopuksi

Kun etenet rauhallisesti ja annat pennulle aikaa sopeutua, siitä kasvaa yleensä erittäin läheinen ja omistajaansa vahvasti kiintyvä seuralainen. 

Kissalamme Katinkaltainen

Helmikuu 2025, Seinäjoki

Kissalan suunnittelu alkaa

Mobirise Website Builder

Helmikuussa 2025, kotonamme Seinäjoella, esittelen ilahtuneena netistä löytämääni lykoin kuvaa ja puolisoni heittää huolettoman kommentin siitä, kuinka olisi unelmaelämää, jos meillä kotona vipeltäisi vähän väliä kissanpentuja. Lykoista olen kiinnostuneena hankkinut tietoa jo aiemmin. Tiedon armoton kaivelu jatkuu. Lisäksi alamme selvitää, mitä kissojen kasvattaminen realistisesti ottaen vaatisi. Löydämme kokeneelta vaikuttavan kasvattajan. Pentujakin on juuri aiemmin samassa kuussa syntynyt. Kasvatusasia on vielä kysymysmerkkinä ilmassa, mutta haluamme joka tapauksessa lykoin lemmikiksi, vaikkemme ryhtyisikään kasvatuspuuhiin.

Heinäkuu 2025

Ensimmäiset lykoimme saapuvat

Mobirise Website Builder

Ikuisuudelta tuntuneen ajan odotettuamme lykoi-siskokset muuttavat kotiimme. Emme malttaneet olla hankkimatta kahta, vaikkei se kasvatuksen suhteen ideaali asetelma olekaan. Toinen siskoksista on melko rohkea, rento ja koiramainenkin: ensimmäisinä päivinä se noutaa meille sukkaa viskottavaksi. Toinen siskoista on varovaisempi ja tarvitsee enemmän aikaa kotiutumiseen. Pian sekin kuitenkin jo osallistuu leikkeihin. Ihastumme kissojen persoonallisiin luonteisiin.

Loppuvuosi 2025
ja vuosi 2026

Kissojen hankkimista ja perustuksien rakentamista

Mobirise Website Builder

Loppuvuodesta 2025 kävimme Suomen Kissaliiton kasvattajakurssin. Marraskuussa saimme oman kasvattajanimen, joksi valikoitui Katinkaltainen. Jeeeee! Tämän jälkeen olemme osallistuneet joillekin muillekin Kissaliiton kasvattajille suunnatuille kursseille, opiskelleet lukemalla, keskustelemalla ja verkostoituneet kokeneiden kasvattajien kanssa Suomessa sekä muualla Euroopassa. Meidän on määrä hakea Ranskasta ensimmäinen jalostusuroksemme elokuussa 2026. Myös risteytysohjelmaluvan anominen Kissaliitosta on suunnitteilla lykoin pienen geenipoolin laajentamiseksi. Asioiden opiskelu ja näyttelyissä käymisen harjoitteleminen jatkuu.

Tähänastinen taival on tarjonnut vastoinkäymisiä, mutta myös palavaa halua toimia kasvatuksessa mahdollisimman eettisesti, kissalähtöisesti ja kestävällä tavalla.

Kissalassamme asuvat lykoit

Mobirise Website Builder
Leuka
Jalostusnaaras

Leuka osaa vaatia ihmisen huomiota silloin, kun sitä osakseen haluaa. Se seuraa ihmisiään tarkasti ja on hyvin määrätietoinen esimerkiksi siinä, että haluaa tulla seuraksi vessaan (yleensä pöntöllä istujan syliin tai boksereihin) ja valvomaan suihkussa käymistä. Se keskeyttää omat puuhansa tasaisin väliajoin ja tulee hetkeksi uteliaan näköisenä katselemaan silmiin, aivan kuin kysyäkseen "miten menee?" Leuka on utelias ja yleensä ensimmäisenä tutkimassa kylään saapuvat vierailijat.

Mobirise Website Builder
Naama
Jalostusnaaras

Naama viihtyy sään salliessa parhaiten ulkotarhassa tarkkailemassa lintuja ja ötököitä. Se on hieman valikoiva sen suhteen, milloin tarjoaa seuraansa ihmisille. Sen tehdessään se kuitenkin viihtyy sylissä pitkään, kehräten lempeästi ja rauhoittavasti. Ehdoton aamurutiini on kahvin keittäminen kodin isännän kanssa sen verran lähietäisyydeltä, että kissa ja kahvinpurut meinaavat toisinaan mennä sekaisin. Naama on porukan "äitihahmo", joka pitää muista huolta.

Mobirise Website Builder
Risto Reipas
Lemmikki

Risto toimittaa kissalassamme tärkeää lemmikin virkaa. Se ei osallistu jalostukseen, paitsi ehkä opettamalla pentuja kissojen tavoille. Se on äärimmäisen ihmisläheinen ja vaatii päästä kaikkialle, minne ihmisetkin kotona kulkevat. Riston lempipuuhiin kuuluu haastaa talon väkeä lelun heittämisleikkeihin tai viuhkan heilutukseen, pötkötellä hurjasti kehräten ihmisen rintakehällä sekä ryhtyä juoksupyöräilemään, kun ihmiset menevät nukkumaan.

Pentuetilannetta seuraat ajantasaisimmin somessa

Päivitämme aktiivisimmin kissalamme Facebook- ja Instagram -tilejä pentuasioissa, sekä kissalan kuulumisten osalta ylipäätään. Voit myös ottaa yhteyttä sähköpostitse, ellet muutoin käytä sosiaalista mediaa. Vastaamme yhteydenottoon pentu- ja muissa asioissa yleensä viimeistään seuraavana päivänä.

Seuraava pentue on suunnitteilla kesän tienoilla 2027, mikäli asiat sujuvat suunnitelmien mukaan.

Yhteystiedot

Ota rohkeasti yhteytä kissalaamme ja kysy lisää.
Parhaiten tavoitat meidät sähköpostin ja sosiaalisen median välityksellä.

Offline Website Builder